Hakusana Sanna Sillanpää on pysynyt suomalaisten kiinnostuksen kohteena jo yli 20 vuoden ajan. Vuonna 1999 tapahtunut Albertinkadun ampumaratasurma järkytti koko Suomea ja jäi pysyvästi osaksi maan rikoshistoriaa. Tapaus herättää yhä voimakkaita tunteita, kysymyksiä ja keskustelua mielenterveyden hoidosta, oikeusjärjestelmästä ja yhteiskunnan vastuusta.
Tässä artikkelissa käydään läpi Sanna Sillanpään elämä, perhetausta, koulutus, mielenterveyden romahtaminen, vuoden 1999 tapahtumat, oikeudenkäynnit sekä tapauksen pitkäaikaiset vaikutukset.
Kuka Sanna Sillanpää oli ennen tekojaan?
Sanna Riitta Liisa Sillanpää syntyi 15. huhtikuuta 1968. Hän oli koulutettu ja älykäs nainen, joka valmistui filosofian maisteriksi tietojenkäsittelytieteestä. Hän työskenteli IT-alalla atk-asiantuntijana ennen rikosta.
Ennen traagisia tapahtumia häntä kuvailtiin:
- rauhalliseksi ja hillityksi
- eläinrakkaaksi
- sosiaaliseksi ja älykkääksi
- täysin tavalliseksi suomalaiseksi naiseksi, jolla ei ollut rikostaustaa
Hän asui aikuisiällään Espoon alueella, eli täysin tavallista suomalaisen keskiluokan arkea ilman näkyviä ongelmia.
Perhetausta ja lapsuus
Sanna Sillanpään perheestä on saatavilla vain rajallisesti julkista tietoa. Hän oli kotoisin tavallisesta suomalaisperheestä. Vanhempien ja sisarusten nimiä ei ole julkaistu luotettavissa lähteissä.
Tiedossa olevat asiat:
- Hänellä oli ainakin yksi sisarus
- Hän kertoi sisarelleen joutuneensa raiskauksen uhriksi
- Hänen vanhempansa yrittivät hakea hänelle mielenterveysapua
Lapsuudesta ei ole löytynyt merkkejä väkivaltaisuudesta, rikollisuudesta tai ongelmakäyttäytymisestä.
Mielenterveyden ongelmat ja persoonan muuttuminen
1990-luvun puolivälissä Sanna Sillanpään käytöksessä tapahtui selvä muutos.
Hän alkoi:
- vetäytyä sosiaalisista suhteista
- eristäytyä muista ihmisistä
- käyttäytyä arvaamattomasti
- kärsiä harhaluuloista
Hän uskoi olevansa FBI-agentin leski. Hän koki, että hänen tehtävänsä oli kostaa miehensä kuolema. Tämä viittaa vakavaan psykoottiseen tilaan.
Vanhemmat yrittivät saada hänet hoitoon, mutta järjestelmä ei reagoinut ajoissa. Hoitamattomat mielenterveysongelmat pahenivat vuosien aikana.
Vuoden 1999 ampumaratasurma Helsingissä
Tapahtumien kulku
- helmikuuta 1999 Sanna Sillanpää saapui Helsingin Albertinkadulla sijaitsevalle ampumaradalle. Hän vuokrasi pistoolin ja osallistui normaaliin harjoitukseen.
Kun muut ampujat olivat laskeneet aseensa pöydälle, hän:
- käänsi aseen muita kohti
- avasi tulen lähietäisyydeltä
- ampui useita laukauksia lyhyessä ajassa
Uhrien kohtalo
Teon seurauksena:
- kolme miestä kuoli välittömästi
- yksi mies haavoittui vakavasti ja vammautui pysyvästi
- yksi paikalla olleista selvisi fyysisesti vahingoittumattomana
Teko tapahtui täysin yllättäen ilman näkyvää riitaa tai provokaatiota.
Pakeneminen ja kiinniotto
Tekohetken jälkeen Sillanpää:
- poistui rauhallisesti paikalta
- matkusti bussilla Helsinki-Vantaan lentoasemalle
- osti lentolipun Lontooseen
- kuljetti mukanaan aseen ja patruunoita
Turvatarkastuksessa patruunat herättivät huomiota, mutta hänet päästettiin silti jatkamaan.
Poliisi otti hänet kiinni noin neljä tuntia tapahtumien jälkeen juuri ennen koneeseen nousua. Murha-ase löytyi myöhemmin roskakorista lentoasemalla.
Rikostutkinta ja mielentilatutkimus
Tutkinnassa selvisi nopeasti, että Sillanpää oli tekijä:
- sormenjäljet löytyivät aseesta
- ruutijäämät löydettiin hänen iholtaan
- silminnäkijät tunnistivat hänet
Hän ei juurikaan puhunut kuulusteluissa eikä kertonut suunnitelmasta tai motiivista.
Mielentilatutkimuksessa todettiin:
- hän sairasti paranoidista skitsofreniaa
- hän oli psykoottisessa tilassa teon hetkellä
- hän ei ymmärtänyt tekojensa seurauksia normaalilla tavalla
Oikeudenkäynti Helsingin käräjäoikeudessa
Valtionsyyttäjä vaati hänelle:
- kolmea tappoa
- kahta tapon yritystä
Käräjäoikeus totesi hänen syyllistyneen tekoihin, mutta katsoi hänet syyntakeettomaksi mielenterveytensä vuoksi.
Tuomion sisältö
Hänelle määrättiin:
- ei vankeustuomiota
- pakkohoito Niuvanniemen mielisairaalaan
- velvollisuus maksaa korvauksia uhrien omaisille
Hovioikeuden ratkaisu
Valtionsyyttäjä valitti tuomiosta, koska:
- teko vaikutti suunnitelmalliselta
- hän oli paennut järjestelmällisesti
- hän oli piilottanut aseen
Helsingin hovioikeus kuitenkin vahvisti käräjäoikeuden ratkaisun. Sillanpää pysyi virallisesti syyntakeettomana.
Hoito Niuvanniemessä ja myöhemmät vuodet
Hän vietti vuosia suljetussa kriminaalipsykiatrisessa hoidossa:
- ensin Niuvanniemen sairaalassa
- myöhemmin Kellokosken sairaalassa
- lopulta Helsingin psykiatrisessa avohoidossa
Hänen nykyisestä olinpaikastaan tai elämäntilanteestaan ei ole julkista tietoa potilassuojan vuoksi.
Miksi teko tapahtui?
Yksiselitteistä motiivia ei koskaan löydetty.
Todennäköisimmät taustasyyt:
- hoitamaton paranoidinen skitsofrenia
- vuosia jatkunut psykoosi
- harhaluulot FBI-agentista ja kostotehtävästä
- mahdollinen traumaattinen kokemus (raiskaus)
Teko tulkittiin vakavasti sairaan ihmisen teoksi, ei rationaaliseksi rikolliseksi suunnitelmaksi.
Tapauksen vaikutus Suomeen
Tapaus johti:
- tiukempiin turvallisuusmääräyksiin ampumaradoilla
- laajempaan keskusteluun mielenterveyspalveluista
- syyntakeettomuuden eettisen arvioinnin lisääntymiseen
Tapauksesta on tehty:
- dokumentteja
- true crime -ohjelmia
- podcasteja
- televisiosarjoja
Se on edelleen yksi Suomen tunnetuimmista rikostapauksista.=
Yhteenveto
Sanna Sillanpää ei ollut rikollinen elämänsä alussa. Hän oli koulutettu, työssäkäyvä ja tavallinen suomalainen nainen, jonka mielenterveys romahti hoitamattomana.
Vuoden 1999 Albertinkadun kolmoissurma oli seurausta:
- hoitamattomasta psykoosista
- yhteiskunnallisen tuen viivästymisestä
- vakavasta mielenterveyden häiriöstä
Tapaus muistuttaa yhä tänäkin päivänä, kuinka tärkeää mielenterveyden varhainen hoito on – ennen kuin tragediat ehtivät tapahtua.
