Janne Tihinen on nimi, joka on jäänyt pysyvästi suomalaiseen rikoshistoriaan. Vuonna 2011 Tyrnävällä tapahtunut perhesurma järkytti koko maata ja herätti kysymyksiä siitä, mitä perheen sisällä oli tapahtunut ennen tragediaa. Tämä artikkeli kokoaa yhteen kaiken varmistetun tiedon hänen taustastaan, parisuhteestaan, teon kulusta, oikeudenkäynnistä ja siitä, miksi tapaus elää edelleen suomalaisessa keskustelussa yli vuosikymmenen jälkeen.

Varhaiset vuodet ja henkilöhistoria

Julkisista, luotettavista lähteistä löytyy Tihisen henkilötaustasta vain niukasti tietoa. Hän syntyi vuonna 1972, mutta tarkempi lapsuus, koulutustausta, nuoruusvuodet ja suhde omiin vanhempiinsa eivät ole olleet julkisten uutisartikkeleiden kohteena.

Tämä tarkoittaa, että hänen varhaista elämäänsä koskevat mahdolliset väitteet tai tarinat verkon keskustelupalstoilla ovat spekulaatiota, eivät dokumentoitua faktaa.

Sen sijaan hänen myöhempi elämänsä – kumppani, lapset, kotipaikka ja rikosta edeltävä arki – on tullut esiin uutisraporttien ja oikeusasiakirjojen kautta.

Perhe-elämä Tyrnävällä ennen tragediaa

Ennen rikosta Tihinen eli kumppaninsa ja kahden pienen lapsensa kanssa Tyrnävällä, Pohjois-Pohjanmaalla. Perhe asui vanhaan koulurakennukseen kunnostetussa talossa, johon he olivat panostaneet yhdessä.

Perheeseen kuuluivat:

• 6-vuotias tyttö
• 2-vuotias poika
• lasten äiti, joka oli parisuhteessa Tihisen kanssa

Arki ei kuitenkaan ollut enää tasapainossa. Uutisista käy ilmi, että parisuhde oli ajautunut kriisiin ja eroprosessi oli käynnissä. Tämä luo merkittävän taustakehyksen tapahtumille, sillä perheväkivaltatapauksissa eron hetki on usein riskialttiimpi kuin varsinaisen suhteen aikana.

Henkinen kuormitus ja mielentilan arviointi

Tihisen henkistä tilaa ennen tekoja on kuvattu oikeudenkäynnissä sanoin kuten tunnekuohu, kuormitus ja erokriisi. Puolustus toi esiin hänen henkilökohtaisen hoitosuunnitelmansa ja sairauskertomuksensa, mutta nämä asiakirjat määrättiin salaisiksi, eikä yksityiskohtaisia diagnooseja ole julkaistu.

Kaksi asiaa kuitenkin tiedetään varmasti:

1. Hänelle tehtiin mielentilatutkimus.
2. Hänet todettiin syyntakeiseksi.

Syyntakeisuus tarkoittaa, että hän ymmärsi tekonsa luonteen ja seuraukset ja oli rikosoikeudellisessa vastuussa teoistaan.

Ilta, joka päättyi tragediaan

Ennen paloa

Tragedia tapahtui marraskuussa 2011, pyhäinpäiväviikonlopun tienoilla. Rikosta edeltävänä iltana:

• Tihinen haki lapset päiväkodista.
• Hän vietti illan lasten kanssa kotona.
• Hän käytti alkoholia.
• Lasten äiti oli työpaikkansa pikkujouluissa eikä ollut kotona palon aikaan.

Illan kulku näyttää ulospäin tavalliselta, mutta myöhemmät toimet paljastivat suunnitelmallisuuden.

Tekohetki

Tutkinnan mukaan Tihinen:

• siirsi nestekaasupulloja lastenhuoneen läheisyyteen ja talon seinustoille
• kaatoi bensiiniä ainakin vanhempien makuuhuoneen lattialle
• avasi nestekaasupullon venttiilin
• sytytti bensiinin palamaan

Lapset nukkuivat sisällä, puolustuskyvyttöminä. Palo syttyi nopeasti ja levisi hetkessä koko rakennukseen.

Lapset kuolivat sisälle jääneinä

Ruumiinavaukset osoittivat, että molemmat lapset menehtyivät häkämyrkytykseen ja palovammoihin. Tulipaloa ei ollut mahdollista sammuttaa ajoissa.

Isän löytyminen talon pihalta

Kun talon ohi ajanut taksin asiakas huomasi palon ja teki hätäilmoituksen, pelastajat löysivät Tihisen pihalta:

• hänellä oli häkämyrkytys
• jaloissa palovammoja
• kallovamma
• ja ranteet viillettyinä auki

Loukkaantumiset tukivat sitä, että hän oli ollut talossa ainakin osan aikaa, mutta ne eivät kumonneet suunnitelmallisen tuhotyön kokonaisuutta.

Miksi hän teki sen? – motiivin tulkinta

Teko oli niin järkyttävä, että motiivia on kysytty vuosia. Vahvistetut tekijät ovat:

1. Ero ja parisuhdekriisi

Useat uutislähteet mainitsevat, että ero oli kuormittava ja riitaisa. Tämä loi kontekstin tunnekuohulle ja epätoivolle.

2. Kosto ja epätoivon tunteet

Taustajutuissa ja oikeuskäsittelyissä esiintyi ajatus siitä, että Tihinen saattoi pyrkiä vahingoittamaan puolisoaan tuhoamalla heidän yhteisen kodin ja perheen.

3. Suunnitelmallisuus

Nestekaasupullojen sijoittelu ja bensiinin kaataminen eri huoneisiin viittaavat siihen, että teko ei ollut impulssinomainen.

4. Lapset olivat nukkuvia, puolustuskyvyttömiä uhreja

Tämä oli käräjä- ja hovioikeuden tärkein motivaation arvioinnin kohta – jos teko olisi tarkoitettu vain omaisuuden tuhoamiseksi, lapset olisi voitu viedä turvaan.

Oikeudenkäynti ja tuomio

Oulun käräjäoikeus 2012

Tihinen tuomittiin:

• kahdesta murhasta
• tuhotyöstä
• ja rangaistukseksi määrättiin elinkautinen vankeus

Lisäksi hänet määrättiin maksamaan lasten äidille ja valtiolle korvauksia sekä lasten kuolemasta että omaisuuden tuhoutumisesta.

Käräjäoikeus totesi teon olevan poikkeuksellisen julma ja suunnitelmallinen.

Rovaniemen hovioikeus 2012–2013

Tihinen valitti tuomiosta ja vaati sen lieventämistä kahdeksi tapoksi tai törkeäksi kuolemantuottamukseksi.

Hovioikeus kuitenkin:

• piti elinkautisen tuomion täysin muuttumattomana
• hyväksyi käräjäoikeuden arvioinnin suunnitelmallisuudesta
• hylkäsi väitteet välittömästä tunnekuohusta, koska teko vaati valmisteluja ja harkintaa

Yritys viedä asia Korkeimpaan oikeuteen

Tihinen haki valituslupaa, mutta asiaa ei otettu KKO:n käsiteltäväksi.

Tämä teki tuomiosta lainvoimaisen elinkautisen.

Vankila-aika, uuden nimen käyttö ja mahdollinen vapautuminen

Opiskelu ja vapauttamisyksikkö

Useiden taustajuttujen mukaan Tihinen:

• siirtyi istuttuaan noin 10 vuotta vankilan vapauttamisyksikköön
• opiskeli hiernojaksi
• liikkui siviilissä opintojen ja harjoittelun vuoksi
• valmistui hierojaksi 2021

Tämä on linjassa Suomen vankeinhoitojärjestelmän kanssa, jossa elinkautisvangit valmistellaan yhteiskuntaan asteittain.

Nimenmuutos

Useat lähteet kertovat, että Tihinen:

• vaihtoi sukunimensä
• esiintyi nimellä Janne Kelhä
• toimi hierojana opiskelujen aikana tietyissä paikoissa Pohjois-Pohjanmaalla

Nimenmuutos ei ole erikoista – se on yleinen käytäntö vakavista rikoksista tuomituille, jotka pyrkivät välttämään internet-julkisuuden jatkumista.

Onko hän nykyään vapaa?

Tämä kohta on ainoa, jossa ei ole 100 % varmistettua julkista tietoa.
Suomessa elinkautisvanki voi hakea ehdonalaista 12 vuoden jälkeen, ja koska tuomio annettiin 2012, vapautuminen olisi ollut teoriassa mahdollista 2024.

Useat kirjoitukset vihjaavat, että hän olisi ehtinyt lähelle tai jo ehdonnalaiseen, mutta valtamedia ei ole vahvistanut vapautumispäivää.

Miksi Janne Tihisestä puhutaan edelleen Suomessa?

Tyrnävän perhesurma on yksi Suomen järkyttävimmistä perhesurmista, ja se nousee edelleen keskusteluun useista syistä:

1. Teko oli poikkeuksellisen raaka

Etenkin lasten kuolema tekee tapauksesta sellaisen, joka jää kollektiiviseen muistiin.

2. Elinkautisjärjestelmä puhuttaa

Keskustelu siitä, kuinka pian tekijä voidaan vapauttaa, herättää edelleen voimakkaita tunteita.

3. Nimenmuutos ja uusi elämä

Mahdollinen uusi identiteetti ja siviilielämään palaaminen herättävät kysymyksiä oikeuden ja yhteisön tasapainosta.

4. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ilmiöt

Tapaus nostetaan usein esiin keskusteltaessa:

• huoltajuuskiistoista
• eron riskitekijöistä
• viranomaisten valvonnasta
• ennaltaehkäisystä

5. Median ja ihmisten kiinnostus rikoshistoriaan

Tapaus on yksi niistä suomalaisista rikoksista, joita käsitellään yhä dokumenteissa, blogeissa, keskustelupalstoilla ja rikoshistoriaa käsittelevissä artikkeleissa.

Yhteenveto

Janne Tihisen nimi on jäänyt pysyvästi suomalaisen rikoshistorian synkimpiin lukuihin. Hänen tekonsa — kahden oman lapsensa surmaaminen tahallisesti sytytetyssä tulipalossa — järkytti koko maata ja nosti esiin laajan keskustelun perheväkivallan, mielenterveyden, eroprosessien riskien ja Suomen elinkautisjärjestelmän rakenteiden ympärillä.

Vaikka hänen varhaisesta elämästään ja tietyistä yksityiskohdista ei ole julkista tietoa, rikoksen kulku, oikeudenkäynti ja myöhempi vaihe ovat hyvin dokumentoituja.

Tapaus muistuttaa siitä, kuinka tärkeää on huomata varhaiset varoitusmerkit perheissä, joissa tunteet ja konfliktit voivat ajautua vaaralliselle tasolle.