Hakusanalla “tauno pasanen kuollut” etsitään yhä tietoa miehestä, jonka nimi on pysyvästi sidottu Suomen rikoshistorian synkimpiin tapahtumiin. Tauno Pasanen (1934–2025) tunnetaan ennen kaikkea Pihtiputaan poliisisurmien tekijänä, mutta hänen elämänsä kokonaisuus on huomattavasti laajempi ja monisyisempi kuin pelkkä yksi rikos.
Tässä artikkelissa käydään läpi Pasasen elämä syntymästä ja perhetaustasta aina rikoksiin, vankeuteen, armahdukseen ja viimeisiin vuosiin saakka. Samalla erotellaan selkeästi varmistetut faktat ja kohdat, joissa julkinen tieto on rajallista.
Kuka Tauno Pasanen oli
Tauno Veikko Pasanen oli suomalainen pienviljelijä ja sekatyömies, joka eli suurimman osan elämästään maaseudulla. Hän ei ollut julkisuuden henkilö omasta tahdostaan, vaan hänen nimensä nousi esiin traagisten tapahtumien seurauksena.
Pasanen oli perheellinen mies ja asui Pihtiputaalla Keski-Suomessa. Hänen elämäänsä leimasivat raskas arki, taloudelliset vaikeudet ja pitkäaikaiset henkilökohtaiset ongelmat, jotka lopulta kärjistyivät vakaviin rikoksiin.
Syntymä ja varhainen tausta
- Syntynyt: 19. huhtikuuta 1934
- Syntymäpaikka: Pihtipudas, Keski-Suomi
Tauno Pasanen syntyi ja kasvoi maaseutuympäristössä, jossa elämä perustui fyysiseen työhön ja omavaraisuuteen. Julkisista lähteistä ei ole saatavilla tarkkoja tietoja hänen vanhempiensa nimistä tai mahdollisista sisaruksista, mikä on tyypillistä yksityishenkilöiden kohdalla tuon ajan Suomessa.
Lapsuus, nuoruus ja elämäntyyli
Pasanen eli nuoruutensa ja aikuisuutensa pienviljelijänä Pihtiputaalla, Korppisten kylässä. Hänen tilansa oli vaatimaton, ja toimeentulo perustui maatalouteen ja satunnaisiin töihin.
Useissa tapahtumia käsittelevissä kuvauksissa nousee esiin:
- pitkäaikainen alkoholinkäyttö
- kuormittava elämäntilanne
- sosiaalinen eristäytyminen
Nämä tekijät muodostivat taustan myöhemmille tragedioille, vaikka ne eivät luonnollisesti selitä tekoja.
Koulutus ja työura
Tauno Pasasen koulutuksesta ei ole saatavilla yksityiskohtaista julkista tietoa. Häntä kuvataan lähteissä johdonmukaisesti:
- tilallisena
- sekatyömiehenä
- pienviljelijänä
Hänen elämänsä oli sidottu maaseutuun ja fyysiseen työhön, eikä hänellä ollut julkista uraa tai asemaa yhteiskunnassa.
Perhe, puoliso ja lapset
Pihtiputaan tapahtumien aikaan Pasanen asui:
- vaimonsa Liisan
- sekä neljän lapsensa kanssa
Lasten nimiä, elämää tai myöhempiä asuinpaikkoja ei ole julkisesti käsitelty, eikä niiden avaaminen ole perusteltua. He olivat ja ovat yksityishenkilöitä, jotka joutuivat osaksi tapahtumia tahtomattaan.
Pihtiputaan poliisisurmat vuonna 1969
Tapahtumien kulku
- maaliskuuta 1969 Pihtiputaalla tapahtui yksi Suomen rikoshistorian järkyttävimmistä teoista. Pasanen ampui neljä poliisimiestä, jotka olivat tulleet hänen kotipihalleen rauhoittamaan tilannetta.
Surmat tapahtuivat virkatehtävässä olleita poliiseja vastaan, mikä teki tapauksesta poikkeuksellisen vakavan ja herätti valtavaa järkytystä koko maassa.
Miksi tapaus jäi historiaan
Pihtiputaan poliisisurmat:
- muuttivat poliisin varautumiskäytäntöjä
- vaikuttivat aseistautumista ja riskinarviointia koskevaan keskusteluun
- jäivät pysyvästi osaksi Suomen kollektiivista muistia
Tapaus toimi myös pohjana Mikko Niskasen teokselle Kahdeksan surmanluotia, jota pidetään yhtenä merkittävimmistä suomalaisista draamateoksista.
Tuomio ja elinkautinen vankeus
Pasanen tuomittiin neljästä murhasta elinikäiseen vankeusrangaistukseen. Hän vietti vankilassa noin 13 vuotta, minkä aikana tapaus pysyi jatkuvasti esillä suomalaisessa keskustelussa.
Armahdus vuonna 1982
Vuonna 1982 Pasanen armahdettiin presidentti Mauno Koiviston päätöksellä. Armahdus herätti aikanaan voimakkaita tunteita ja jakoi mielipiteitä:
- osa piti sitä inhimillisenä ratkaisuna
- osa koki sen loukkauksena poliisien muistoa kohtaan
Armahdus on edelleen yksi Suomen historian kiistellyimmistä.
Toinen henkirikos vuonna 1996
Valitettavasti Pasasen rikoshistoria ei päättynyt armahdukseen. Vuonna 1996 hän surmasi entisen vaimonsa Riihimäellä kuristamalla.
Tästä teosta:
- hän sai seitsemän vuoden vankeusrangaistuksen
- vapautui ehdonalaiseen helmikuussa 2000
Tapaus vahvisti käsitystä siitä, että Pasanen oli syvästi traumatisoitunut ja vaarallinen henkilö.
Viimeiset vuodet ja vetäytyminen julkisuudesta
Toisen vankeusjakson jälkeen Pasanen:
- vetäytyi täysin julkisuudesta
- eli hiljaista ja eristäytynyttä elämää
- ei antanut haastatteluja eikä esiintynyt mediassa
Hänen myöhemmästä arjestaan tiedetään vain vähän, mikä on ymmärrettävää yksityisyyden suojan näkökulmasta.
Tauno Pasanen kuollut – mitä tiedetään kuolemasta
Useat verkkolähteet raportoivat, että Tauno Pasanen:
- kuoli vuonna 2025
- oli 91-vuotias kuollessaan
Kuoleman tarkkaa ajankohtaa, paikkaa tai olosuhteita ei ole laajasti uutisoitu suurissa suomalaisissa medioissa. Siksi tieto kuolemasta esitetään perustellusti yleisesti raportoituina tietoina, ei yksityiskohtaisena kuolinilmoituksena.
Miksi Tauno Pasasen tapaus kiinnostaa yhä
Tauno Pasasen tarina koskettaa edelleen, koska se liittyy:
- poliisien turvallisuuteen
- rikosoikeuden rangaistus- ja armahduskysymyksiin
- alkoholismin ja syrjäytymisen vaikutuksiin
- suomalaisen maaseudun sosiaalisiin ongelmiin
Hänen elämänsä toimii synkkänä muistutuksena siitä, miten käsittelemättömät ongelmat voivat kasvaa traagisiksi seurauksiksi.
Yhteenveto
Tauno Pasanen (1934–2025) oli:
- pienviljelijä Pihtiputaalta
- neljän poliisin surmaaja vuonna 1969
- elinkautisvanki ja myöhemmin armahdettu
- toisen henkirikoksen tekijä vuonna 1996
- mies, joka eli viimeiset vuotensa täydellisessä hiljaisuudessa
Hänen tarinansa on yksi Suomen rikoshistorian raskaimmista, ja sen vaikutukset näkyvät yhä yhteiskunnallisessa keskustelussa.


