Aleksanteri Tomminpoika Kivimäki on yksi Suomen tunnetuimmista tietoverkkorikoksista tuomituista henkilöistä. Hänen nimensä nousi ensimmäisen kerran julkisuuteen jo teini-iässä, jolloin hänet yhdistettiin kansainvälisiin hakkeriryhmiin, laajoihin tietomurtoihin ja palvelunestohyökkäyksiin. Myöhemmin hänestä tuli keskeinen henkilö Psykoterapiakeskus Vastaamoon kohdistuneessa tietomurto- ja kiristysrikoskokonaisuudessa.
Vastaamon tapaus oli poikkeuksellinen sekä uhrien määrän että varastettujen tietojen arkaluonteisuuden vuoksi. Tietomurron yhteydessä rikoksentekijän haltuun päätyi noin 33 000 psykoterapia-asiakkaan henkilötietoja ja terapiakirjauksia. Tietoja käytettiin myöhemmin sekä Vastaamon että yksittäisten asiakkaiden kiristämiseen.
Helsingin hovioikeus tuomitsi Aleksanteri Kivimäen helmikuussa 2026 kuuden vuoden ja 11 kuukauden vankeusrangaistukseen. Korkein oikeus ei myöntänyt hänelle valituslupaa heinäkuussa 2026, joten hovioikeuden ratkaisu jäi voimaan. Heinäkuussa 2026 Kivimäki oli etsintäkuulutettu, koska hän ei ollut palannut vankilaan suorittamaan jäljellä olevaa osaa rangaistuksestaan.
Tässä artikkelissa käydään läpi, kuka Aleksanteri Tomminpoika Kivimäki on, miten hänen verkkorikoshistoriansa alkoi, mitä Vastaamon tietomurrossa tapahtui, millaiseen näyttöön tuomio perustui ja mikä hänen tilanteensa oli heinäkuussa 2026.
Kuka on Aleksanteri Tomminpoika Kivimäki?
Aleksanteri Tomminpoika Kivimäki on vuonna 1997 syntynyt suomalainen tietoverkkorikoksista tuomittu henkilö. Hänet tunnettiin aikaisemmin nimellä Julius Aleksanteri Tomminpoika Kivimäki.
Verkossa hän käytti erityisesti nimimerkkiä zeekill. Häneen on julkisuudessa yhdistetty myös muita verkkonimiä, kuten Ryan ja RyanC.
Kivimäki nousi tunnetuksi hyvin nuorena. Hän liikkui kansainvälisissä verkkoyhteisöissä, joissa keskusteltiin hakkeroinnista, tietomurroista, palvelunestohyökkäyksistä ja bottiverkoista. Hänen nimensä yhdistettiin muun muassa Lizard Squad- ja Hack the Planet -ryhmiin.
Julkisuudessa Kivimäestä käytetään usein sanaa hakkeri. Oikeudellisessa mielessä tarkempi ilmaisu on kuitenkin tietoverkkorikoksista tuomittu henkilö, sillä hänen julkinen asemansa perustuu ennen kaikkea lainvoimaisiin rikostuomioihin.
Aleksanteri Kivimäen ikä ja syntymäaika
Aleksanteri Tomminpoika Kivimäki syntyi vuonna 1997. Julkisuudessa mainittu syntymäpäivä on 22. elokuuta.
Hän oli vielä alaikäinen, kun hänen nimensä alkoi esiintyä kansainvälisissä tietoturvauutisissa. Nuori ikä vaikutti myös hänen ensimmäisen suuren rikostuomionsa mittaamiseen vuonna 2015.
Kivimäen vanhemmista, sisaruksista, koulutuksesta tai lapsuuden perhe-elämästä ei ole julkaistu kattavasti varmennettuja tietoja. Näistä aiheista verkossa esiintyviä väitteitä ei siksi tule pitää automaattisesti luotettavina.
Aikaisempi nimi ja verkkonimimerkki zeekill
Kivimäen aikaisempi koko nimi oli Julius Aleksanteri Tomminpoika Kivimäki. Myöhemmin hän on käyttänyt nimeä Aleksanteri Tomminpoika Kivimäki.
Hänen tunnetuin verkkonimimerkkinsä oli zeekill. Nimimerkki esiintyi erityisesti kansainvälisessä hakkerointiin liittyneessä uutisoinnissa.
Verkkonimimerkit ovat kyberrikostapauksissa merkittäviä, koska henkilöt pyrkivät usein erottamaan todellisen henkilöllisyytensä internetissä käyttämistään profiileista. Poliisin ja tuomioistuinten tehtävänä on tällöin osoittaa teknisen ja muun näytön avulla, kuka nimimerkin takana todellisuudessa toimi.
Kivimäen tapauksessa nimimerkit, käyttäjätilit, verkkoyhteydet ja muut digitaaliset jäljet ovat olleet keskeinen osa häneen liittyneiden rikosepäilyjen ja oikeudenkäyntien julkista kuvaa.
Varhainen kiinnostus hakkerointiin
Aleksanteri Kivimäen kiinnostus tietokoneisiin ja verkkoihin alkoi julkisten tietojen perusteella nuorena. Hän omaksui nopeasti teknisiä taitoja, jotka liittyivät verkkopalveluihin, palvelimiin, tietoturva-aukkoihin ja tietoliikenteen häirintään.
Tietotekninen osaaminen ei itsessään ole rikollista. Samoja taitoja tarvitaan ohjelmistokehityksessä, kyberturvallisuudessa, järjestelmien ylläpidossa ja tietoturvatestauksessa. Rikosoikeudellinen raja ylittyy silloin, kun järjestelmään tunkeudutaan ilman lupaa, palvelua häiritään tahallisesti tai varastettuja tietoja käytetään kiristämiseen.
Kivimäen kohdalla tekninen osaaminen yhdistyi jo nuorena laajoihin rikoksiin. Tämä teki hänestä kansainvälisesti kiinnostavan henkilön, mutta samalla hänen toimintansa johti useisiin rikostutkintoihin ja tuomioihin.
Yhteys Lizard Squad -hakkeriryhmään
Kivimäen nimi yhdistettiin nuorena Lizard Squad -nimiseen hakkeriryhmään. Ryhmä tuli tunnetuksi erityisesti vuonna 2014 toteutetuista palvelunestohyökkäyksistä.
Lizard Squad yhdistettiin muun muassa hyökkäyksiin, jotka häiritsivät:
- PlayStation Networkin toimintaa
- Xbox Live -palvelua
- verkkopelipalveluita
- yritysten ja organisaatioiden verkkosivuja
- erilaisia internetpalveluita
Palvelunestohyökkäyksessä verkkopalveluun ohjataan niin paljon liikennettä, ettei se enää pysty palvelemaan tavallisia käyttäjiä. Hyökkäys voi estää palvelun käytön tunneiksi tai jopa pidemmäksi ajaksi.
Lizard Squadin hyökkäykset saivat suurta huomiota, koska ne kohdistuivat miljoonien ihmisten käyttämiin pelipalveluihin. Kivimäki esiintyi tuolloin julkisuudessa ryhmään yhdistettynä henkilönä.
On kuitenkin tärkeää huomata, ettei kaikkia ryhmän tekemiä hyökkäyksiä ole oikeudessa todettu Kivimäen henkilökohtaisesti toteuttamiksi. Ryhmäyhteys, julkiset esiintymiset ja lainvoimaiset rikostuomiot ovat eri asioita, vaikka ne usein sekoittuvat mediakeskustelussa.
Hack the Planet ja muu verkkotoiminta
Kivimäen nimi on yhdistetty myös Hack the Planet eli HTP-nimiseen ryhmään. Ryhmän toimintaan liitettiin tietomurtoja, palvelimille tunkeutumista ja bottiverkkojen käyttöä.
Bottiverkolla tarkoitetaan joukkoa tietokoneita tai muita verkkolaitteita, jotka on saastutettu haittaohjelmalla. Laitteiden omistajat eivät välttämättä tiedä, että heidän koneitaan käytetään hyökkäyksiin.
Bottiverkkoa voidaan käyttää esimerkiksi:
- palvelunestohyökkäyksiin
- roskapostin lähettämiseen
- haittaohjelmien levittämiseen
- käyttäjätietojen varastamiseen
- verkkoliikenteen kaappaamiseen
Kivimäen ensimmäiseen merkittävään rikostuomioon liittyi muun muassa tällaista tietoteknistä toimintaa.
Vuoden 2015 laaja rikostuomio
Espoon käräjäoikeus tuomitsi Kivimäen vuonna 2015 kahden vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.
Rikoskokonaisuus sisälsi yli 50 000 tietotekniseen rikollisuuteen liittynyttä tekoa tai rikoskohtaa. Julkisuudessa tapausta on usein kuvattu yli 50 000 tietomurron kokonaisuudeksi, mutta ilmaisu ei ole täysin tarkka.
Kaikki rikoskohdat eivät olleet samanlaisia tietomurtoja. Kokonaisuuteen sisältyi erilaisia tietoteknisiä tekoja, kuten:
- tietomurtoja
- tietoliikenteen häirintää
- verkkoliikenteen kaappaamista
- tietokoneiden saastuttamista
- bottiverkkoon liittynyttä toimintaa
Kivimäki oli tehnyt suuren osan teoista alaikäisenä. Hänen ikänsä vaikutti siihen, että rangaistus määrättiin ehdollisena eikä ehdottomana vankeutena.
Tuomio herätti paljon keskustelua myös Suomen ulkopuolella. Osa kansainvälisistä kommentoijista piti rangaistusta lievänä rikosten suureen määrään nähden. Suomen rikosjärjestelmässä alaikäisenä tehtyjen rikosten rangaistuksia arvioidaan kuitenkin eri tavalla kuin täysi-ikäisen tekoja.
Mikä oli Vastaamon tietomurto?
Psykoterapiakeskus Vastaamo oli suomalainen yritys, joka tarjosi psykoterapia- ja mielenterveyspalveluita. Sen tietojärjestelmään tunkeuduttiin oikeuden mukaan vuosina 2018 ja 2019.
Tietomurron yhteydessä järjestelmästä kopioitiin noin 33 000 asiakkaan tietoja. Aineisto sisälsi paitsi nimiä ja yhteystietoja myös erittäin henkilökohtaisia psykoterapiakirjauksia.
Varastettu materiaali sisälsi tietoja esimerkiksi:
- mielenterveydestä
- diagnooseista
- traumaattisista kokemuksista
- ihmissuhteista
- perhetilanteista
- peloista ja huolista
- työelämään liittyvistä vaikeuksista
- terapiassa käsitellyistä henkilökohtaisista asioista
Vastaamon tietomurto ei ollut tavallinen asiakasrekisterivuoto. Kyseessä oli terveystietoihin kohdistunut rikos, jossa kaikkein arkaluonteisinta aineistoa käytettiin kiristämiseen.
Milloin Vastaamon tietomurto tuli julkisuuteen?
Tietomurto tuli suuren yleisön tietoon lokakuussa 2020. Tuolloin kävi ilmi, että Vastaamolta oli vaadittu rahaa vastineeksi siitä, ettei varastettuja tietoja julkaistaisi.
Kun Vastaamo ei maksanut vaadittua summaa, osa aineistosta julkaistiin Tor-verkossa toimineella sivustolla.
Myöhemmin kiristäjä alkoi lähestyä suoraan yksittäisiä asiakkaita. Tämä teki tapauksesta vielä vakavamman, koska uhrit joutuivat henkilökohtaisen kiristysuhan kohteeksi.
Miten Vastaamoa kiristettiin?
Vastaamolta vaadittiin bitcoin-maksua. Julkisten tietojen mukaan vaatimus vastasi tuolloin noin 370 000 euroa.
Kiristäjä lupasi maksua vastaan olla julkaisematta varastettuja tietoja. Kun yritys ei suostunut vaatimukseen, aineistoa alettiin levittää verkossa.
Yritykseen kohdistunutta tekoa käsiteltiin oikeudessa törkeän kiristyksen yrityksenä.
Kryptovaluuttoja käytetään usein verkkorikoksiin liittyvissä kiristyksissä, koska maksujen seuraaminen voi olla vaikeampaa kuin tavallisten pankkisiirtojen. Kryptovaluuttasiirrot eivät kuitenkaan ole täysin näkymättömiä. Lohkoketjuun jää tapahtumista pysyviä jälkiä, joita voidaan yhdistää muihin teknisiin ja taloudellisiin tietoihin.
Miten Vastaamon asiakkaita kiristettiin?
Vastaamon asiakkaat saivat henkilökohtaisia viestejä, joissa heitä vaadittiin maksamaan rahaa.
Aluksi maksuksi vaadittiin noin 200 euron arvosta bitcoinia. Jos maksua ei suoritettu nopeasti, summa nousi noin 500 euroon.
Kiristys perustui uhkaukseen, jonka mukaan henkilön terapiatiedot julkaistaisiin, jos tämä ei maksaisi.
Lähes 21 000 ihmiseen kohdistettiin törkeän kiristyksen yritys. Lisäksi osa uhreista maksoi vaaditun summan, minkä vuoksi kokonaisuuteen sisältyi myös toteutuneita törkeitä kiristyksiä.
Tällainen rikos voi aiheuttaa pitkäaikaisia seurauksia, vaikka tietoja ei lopulta julkaistaisi. Pelkkä tieto siitä, että ulkopuolisella henkilöllä on hallussaan omat terapiakirjaukset, voi aiheuttaa voimakasta pelkoa, häpeää ja turvattomuutta.
Miksi Vastaamo-tapaus oli historiallinen?
Vastaamon tietomurtoa on kuvattu uhrimäärältään Suomen suurimmaksi rikosjutuksi. Se oli joka tapauksessa yksi Suomen rikoshistorian vakavimmista tietomurto- ja kiristysrikoskokonaisuuksista.
Tapauksen poikkeuksellisuutta lisäsivät erityisesti seuraavat asiat:
- varastettu aineisto sisälsi psykoterapiatietoja
- tietomurto koski noin 33 000 ihmistä
- kiristysyrityksiä kohdistettiin lähes 21 000 ihmiseen
- osa tiedoista julkaistiin internetissä
- kiristysviestejä lähetettiin suoraan yksittäisille uhreille
- rikosten käsittely vaati poikkeuksellisen suuren oikeusprosessin
Monissa tietomurroissa varastetaan salasanoja, sähköpostiosoitteita tai maksukorttitietoja. Vastaamo-tapauksessa rikoksen kohteena olivat tiedot, joita ihmiset olivat kertoneet psykoterapiassa luottamuksellisesti.
Miten poliisi yhdisti Kivimäen Vastaamon tietomurtoon?
Kivimäki kiisti syyllistyneensä Vastaamon tietomurtoon ja kiristyksiin. Poliisin, syyttäjien ja tuomioistuinten mukaan tekninen ja taloudellinen näyttö muodosti kuitenkin kokonaisuuden, joka osoitti hänen olevan rikosten tekijä.
Oikeudenkäynnissä käsiteltiin muun muassa:
- IP-osoitteita
- verkkoyhteyksiä
- palvelimia
- virtuaalipalvelimia
- käyttäjätunnuksia
- kryptovaluuttasiirtoja
- ransom_man-nimimerkin toimintaa
- tiedostoja ja laitteita
- kirjautumisten ajankohtia
- viestintää ja käyttäjäprofiileja
Tietoverkkorikoksissa yksittäinen tekninen havainto ei yleensä yksin ratkaise tekijän henkilöllisyyttä. IP-osoite voi esimerkiksi liittyä VPN-palveluun, ja käyttäjätiliä voi periaatteessa käyttää toinen henkilö.
Tuomioistuimet tarkastelevat siksi useiden eri todisteiden yhteyttä. Kivimäen tapauksessa sekä käräjäoikeus että hovioikeus katsoivat kokonaisnäytön osoittavan hänen syyllisyytensä.
Ransom_man-nimimerkki
Vastaamon kiristäjä käytti ransom_man-nimimerkkiä. Nimimerkki oli keskeinen osa tietojen julkaisemista ja kiristysviestien lähettämistä.
Syyttäjien tehtävänä oli osoittaa, että Aleksanteri Kivimäki oli ransom_man-nimimerkin takana. Puolustus kiisti tämän ja esitti, että näyttöön liittyi epävarmuuksia ja mahdollisia muita henkilöitä.
Oikeudet eivät kuitenkaan pitäneet puolustuksen vaihtoehtoisia selityksiä riittävinä. Hovioikeus katsoi, että tekninen, taloudellinen ja muu näyttö muodosti yhtenäisen kokonaisuuden.
Kivimäen oma kanta rikoksiin
Aleksanteri Tomminpoika Kivimäki on kiistänyt Vastaamon tietomurron ja siihen liittyneet kiristykset.
Hän vaati hovioikeudessa syytteiden hylkäämistä. Puolustus kyseenalaisti muun muassa teknisen näytön tulkinnan sekä sen, voitiinko verkkotoiminta yhdistää varmasti Kivimäkeen.
Tasapuolinen tapa kuvata asiaa on todeta, että Kivimäki kiistää rikokset, mutta sekä käräjäoikeus että hovioikeus katsoivat hänen syyllisyytensä näytetyksi.
Korkein oikeus ei myöntänyt valituslupaa, joten hovioikeuden ratkaisu jäi voimaan.
Kansainvälinen etsintäkuulutus
Vastaamo-rikosten esitutkinnan aikana Kivimäkeä ei tavoitettu Suomesta. Hänestä annettiin eurooppalainen pidätysmääräys ja kansainvälinen etsintäkuulutus.
Hänet lisättiin myös Europolin etsityimpien henkilöiden joukkoon.
Kivimäen katsottiin oleskelevan Suomen ulkopuolella. Hänen tavoittamisensa edellytti kansainvälistä viranomaisyhteistyötä.
Kiinniotto Ranskassa
Aleksanteri Kivimäki otettiin kiinni Pariisissa helmikuussa 2023.
Ranskalaiset poliisit löysivät hänet asunnosta, johon he olivat saapuneet toisen tehtävän vuoksi. Kivimäen kerrottiin käyttäneen väärää henkilöllisyyttä.
Kiinnioton jälkeen käynnistettiin luovutusmenettely, jonka perusteella hänet tuotiin Suomeen. Hänet vangittiin ja Vastaamo-rikosten oikeuskäsittely saattoi edetä.
Kiinniotto päätti pitkän ajanjakson, jonka aikana Suomen viranomaiset olivat etsineet häntä kansainvälisesti.
Käräjäoikeuden tuomio vuonna 2024
Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus antoi Vastaamo-rikoskokonaisuudessa ratkaisunsa 30. huhtikuuta 2024.
Kivimäki tuomittiin kuuden vuoden ja kolmen kuukauden ehdottomaan vankeuteen.
Tuomio käsitti muun muassa:
- törkeän tietomurron
- Vastaamoon kohdistuneen törkeän kiristyksen yrityksen
- 20 törkeää kiristystä
- lähes 21 000 törkeän kiristyksen yritystä
- tuhansia törkeitä yksityiselämää loukkaavia tiedon levittämisiä
Syyttäjät olivat vaatineet seitsemän vuoden vankeusrangaistusta. Kivimäki puolestaan vaati syytteiden hylkäämistä.
Sekä Kivimäki että syyttäjät valittivat käräjäoikeuden tuomiosta Helsingin hovioikeuteen.
Miksi rangaistus oli alle seitsemän vuotta?
Rikosten suuren määrän perusteella voisi olettaa, että yhteenlaskettu rangaistus olisi huomattavasti pidempi. Suomen rikoslaissa yhteinen vankeusrangaistus ei kuitenkaan muodostu laskemalla kaikkien rikosten enimmäisrangaistuksia suoraan yhteen.
Oikeus määrää rikoskokonaisuudesta yhteisen rangaistuksen. Tässä tapauksessa seitsemän vuotta oli rikoskokonaisuuden perusteella mahdollinen enimmäisrangaistus.
Käräjäoikeus päätyi kuuden vuoden ja kolmen kuukauden tuomioon. Hovioikeus korotti rangaistusta myöhemmin kuuteen vuoteen ja 11 kuukauteen.
Vapautuminen tutkintavankeudesta vuonna 2025
Helsingin hovioikeus vapautti Kivimäen tutkintavankeudesta 11. syyskuuta 2025.
Vapautuminen ei tarkoittanut sitä, että hänet olisi todettu syyttömäksi tai että käräjäoikeuden tuomio olisi kumottu.
Päätös liittyi siihen, kuinka pitkään hän oli ollut vangittuna ennen hovioikeuden lopullista ratkaisua. Kivimäki oli viettänyt tutkintavankeudessa noin kaksi vuotta ja seitsemän kuukautta.
Hän sai odottaa hovioikeuden lopullista päätöstä vapaalla jalalla.
Helsingin hovioikeuden tuomio vuonna 2026
Helsingin hovioikeus antoi ratkaisunsa 26. helmikuuta 2026.
Hovioikeus piti Kivimäkeä syyllisenä Vastaamo-rikoksiin ja korotti hänen rangaistuksensa kuuteen vuoteen ja 11 kuukauteen vankeutta.
Rangaistus piteni käräjäoikeuden määräämästä tuomiosta kahdeksalla kuukaudella. Se jäi vain yhden kuukauden lyhyemmäksi kuin syyttäjien vaatima seitsemän vuoden enimmäisrangaistus.
Hovioikeus piti tekoja erityisen vakavina, koska:
- tietomurto oli suunnitelmallinen
- rikoksen toteuttaminen vaati teknistä osaamista
- varastetut tiedot olivat poikkeuksellisen arkaluonteisia
- uhreja oli erittäin paljon
- tietoja käytettiin henkilökohtaiseen kiristämiseen
- aineistoa julkaistiin verkossa
Hovioikeuden mukaan kyse ei ollut satunnaisesta tai hetken mielijohteesta tehdystä teosta, vaan harkitusta ja järjestelmällisestä toiminnasta.
Korkeimman oikeuden päätös heinäkuussa 2026
Kivimäki haki hovioikeuden ratkaisuun valituslupaa korkeimmalta oikeudelta.
Korkein oikeus ei myöntänyt valituslupaa 13. heinäkuuta 2026. Tämän vuoksi Helsingin hovioikeuden kuuden vuoden ja 11 kuukauden vankeustuomio jäi voimaan.
Valitusluvan hylkääminen ei tarkoita sitä, että korkein oikeus olisi käynyt kaiken todistusaineiston yksityiskohtaisesti uudelleen läpi.
Se tarkoittaa, ettei korkein oikeus ottanut asiaa uuteen täysimittaiseen käsittelyyn. Hovioikeuden ratkaisu jäi näin lopulliseksi.
Miksi Aleksanteri Kivimäki etsintäkuulutettiin uudelleen?
Hovioikeuden tuomion ja korkeimman oikeuden päätöksen jälkeen Kivimäen tuli palata vankilaan suorittamaan jäljellä olevaa osaa rangaistuksestaan.
Hän ei kuitenkaan ollut ilmoittautunut vankilaan.
Rikosseuraamuslaitos pyysi poliisia etsintäkuuluttamaan Kivimäen, jotta hänet voitaisiin ottaa kiinni ja toimittaa suorittamaan jäljellä oleva vankeusaika.
Heinäkuussa 2026 hän oli etsintäkuulutettu. Hänen tarkkaa olinpaikkaansa ei ollut julkisesti vahvistettu.
Missä Aleksanteri Kivimäki on nyt?
Heinäkuussa 2026 julkisesti vahvistettu tilanne oli se, ettei Kivimäki ollut vankilassa ja että hänet oli etsintäkuulutettu.
Hänen asianajajansa kertoi, ettei tiennyt Kivimäen tarkkaa olinpaikkaa. Asianajaja arvioi tämän todennäköisesti oleskelevan ulkomailla.
On tärkeää erottaa toisistaan varmistettu tieto ja arvio.
Varmistettua oli, että:
- Kivimäki ei ollut ilmoittautunut vankilaan
- hänet oli etsintäkuulutettu
- hänen tarkkaa olinpaikkaansa ei ollut julkisesti vahvistettu
Asianajajan arvio ulkomailla oleskelusta ei ollut viranomaisen vahvistama sijaintitieto.
Kuinka paljon vankeutta Kivimäellä oli jäljellä?
Hovioikeuden määräämä rangaistus oli kuusi vuotta ja 11 kuukautta eli yhteensä 83 kuukautta.
Kivimäki oli viettänyt tutkintavankeudessa noin kaksi vuotta ja seitsemän kuukautta. Tämä aika vähennetään suoritettavasta rangaistuksesta.
Koska hänet katsottiin rangaistuksen täytäntöönpanossa ensikertalaiseksi, hän voi lähtökohtaisesti päästä ehdonalaiseen vapauteen suoritettuaan puolet rangaistuksesta.
Puolet 83 kuukaudesta on noin 41,5 kuukautta. Kun tutkintavankeudessa vietetty aika vähennettiin, jäljellä arvioitiin olevan noin 11 kuukautta.
Lopullisen vapautumisajankohdan ja rangaistusajan laskennan määrittää kuitenkin Rikosseuraamuslaitos.
Kivimäen kommentti Suomen oikeusjärjestelmästä
Korkeimman oikeuden päätöksen jälkeen Kivimäki arvosteli ratkaisua asianajajansa välityksellä.
Hänen välittämänsä viesti oli, että ”systeemi on mätä”.
Kommentti kuvastaa hänen kielteistä suhtautumistaan tuomioon ja oikeusprosessiin. Sitä ei kuitenkaan pidä sekoittaa tuomioistuinten tekemiin oikeudellisiin arvioihin.
Väite, jonka mukaan Kivimäki olisi käyttänyt täsmälleen sanaa ”politisoitunut”, ei kuulu varmistettuihin suoriin lainauksiin edellä tutkitun aineiston perusteella.
Vastaamo-tietomurron vaikutukset uhreihin
Vastaamon tietomurron vakavimmat seuraukset kohdistuivat tavallisiin ihmisiin.
Psykoterapiassa käsitellään usein asioita, joista henkilö ei ole kertonut edes läheisilleen. Tiedot voivat koskea traumaattisia kokemuksia, sairauksia, perhetilanteita, seksuaalisuutta, työelämän ongelmia tai itsetuntoon liittyviä vaikeuksia.
Kun tällaiset tiedot päätyivät rikoksentekijän haltuun, uhrit joutuivat pelkäämään niiden julkaisemista.
Tapauksen vaikutuksia olivat muun muassa:
- voimakas ahdistus
- unettomuus
- häpeän tunne
- luottamuksen heikkeneminen terveydenhuoltoon
- pelko tietojen leviämisestä
- huoli työstä ja ihmissuhteista
- tarve hakea uutta kriisiapua
Tietovuodon vaikutukset voivat jatkua pitkään. Verkkoon julkaistua aineistoa voidaan kopioida ja jakaa, vaikka alkuperäinen sivusto myöhemmin suljettaisiin.
Miksi terapiatiedot ovat erityisen arkaluonteisia?
Terveystiedot kuuluvat erityisiin henkilötietoryhmiin. Niiden käsittelylle asetetaan tavallisia henkilötietoja tiukemmat vaatimukset.
Psykoterapiakirjaukset ovat vielä tavallisia terveystietoja yksityiskohtaisempia. Niissä voidaan kuvata henkilön koko elämäntilannetta, tunteita ja menneitä kokemuksia.
Tällaisten tietojen väärinkäyttö voi vaikuttaa henkilön:
- yksityisyyteen
- maineeseen
- ihmissuhteisiin
- työelämään
- mielenterveyteen
- turvallisuuden tunteeseen
Vastaamo-tapaus osoitti, ettei tietomurto ole vain tekninen ongelma. Se voi muuttua laajaksi inhimilliseksi kriisiksi.
Vastaamon oma tietoturvavastuu
Kivimäen rikosvastuu ei poistanut Vastaamon omaa vastuuta asiakastietojen suojaamisesta.
Terveydenhuollon palveluntarjoajalla on velvollisuus huolehtia siitä, että arkaluonteiset tiedot säilytetään turvallisesti. Järjestelmät on suojattava asianmukaisesti, käyttöoikeuksia on valvottava ja tietomurtoihin on pystyttävä reagoimaan nopeasti.
Vastaamo-tapaus nosti esiin kysymyksiä muun muassa:
- järjestelmien suojaustasosta
- salasanojen hallinnasta
- tietokantojen valvonnasta
- lokitietojen käytöstä
- tietomurtojen havaitsemisesta
- yritysjohdon vastuusta
- tietosuojavelvoitteiden toteutumisesta
Tapauksen jälkeen suomalaiset organisaatiot alkoivat tarkastella kriittisemmin sitä, miten arkaluonteisia henkilötietoja säilytetään ja kuka niihin pääsee käsiksi.
Mitä suomalaiset yritykset voivat oppia tapauksesta?
Vastaamo-tapaus toimii varoittavana esimerkkinä kaikille organisaatioille, jotka käsittelevät henkilötietoja.
Keskeisiä oppeja ovat:
Järjestelmät on päivitettävä säännöllisesti
Vanhentuneet ohjelmistot voivat sisältää tunnettuja tietoturva-aukkoja. Päivitykset tulisi asentaa nopeasti.
Käyttöoikeudet on rajattava
Kaikkien työntekijöiden ei tarvitse päästä kaikkiin tietoihin. Oikeudet tulisi myöntää vain työtehtävien perusteella.
Monivaiheinen tunnistautuminen vähentää riskejä
Pelkkä salasana ei aina riitä. Monivaiheinen tunnistautuminen vaikeuttaa varastettujen tunnusten väärinkäyttöä.
Lokitietoja on seurattava
Poikkeavat kirjautumiset, suuret tiedonsiirrot ja epäilyttävä palvelinliikenne tulisi havaita mahdollisimman nopeasti.
Arkaluonteiset tiedot on salattava
Tietojen salaaminen ei estä kaikkia murtoja, mutta se voi vaikeuttaa varastetun aineiston käyttämistä.
Kriisisuunnitelma on laadittava etukäteen
Organisaation on tiedettävä, miten se toimii, jos tietomurto havaitaan. Päätöksiä ei pidä joutua tekemään ensimmäistä kertaa kriisin keskellä.
Mitä tavallinen ihminen voi oppia Vastaamo-tapauksesta?
Yksittäinen käyttäjä ei voi estää palveluntarjoajan järjestelmään kohdistuvaa tietomurtoa. Hän voi kuitenkin vähentää muiden verkkoriskien vaikutuksia.
Hyödyllisiä toimia ovat:
- käytä eri salasanaa jokaisessa palvelussa
- ota monivaiheinen tunnistautuminen käyttöön
- älä maksa kiristäjälle hätiköiden
- säilytä epäilyttävät viestit todisteina
- ilmoita rikosepäilystä poliisille
- seuraa pankkitilejä ja luottotietoja
- vaihda salasanat tietovuodon jälkeen
- suhtaudu varoen henkilötietoja pyytäviin viesteihin
Kiristäjälle maksaminen ei takaa sitä, että tiedot poistetaan. Rikoksentekijä voi säilyttää aineiston, vaatia lisää rahaa tai jakaa tiedot eteenpäin.
Aleksanteri Kivimäki mediassa
Aleksanteri Tomminpoika Kivimäen tapaus on saanut runsaasti huomiota Suomessa ja ulkomailla.
Hänen elämästään, varhaisesta hakkeritoiminnastaan ja myöhemmistä rikosepäilyistään on tehty myös dokumentaarista sisältöä. Julkisuus on lisännyt kiinnostusta muun muassa seuraaviin hakuihin:
- Aleksanteri Tomminpoika Kivimäki
- Aleksanteri Kivimäki
- Julius Kivimäki
- zeekill
- Vastaamo-hakkeri
- Aleksanteri Kivimäki tuomio
- Aleksanteri Kivimäki nyt
- Aleksanteri Kivimäki etsintäkuulutettu
- missä Aleksanteri Kivimäki on
- Lizard Squad suomalainen hakkeri
Dokumenttien ja uutisjuttujen sisältöä kannattaa kuitenkin verrata tuomioistuinten vahvistamiin tietoihin. Dokumentaarinen kerronta voi sisältää tulkintoja, dramatisointia ja haastateltavien omia näkemyksiä.
Oliko Vastaamon tietomurto Suomen suurin?
Vastaamon rikoskokonaisuutta on kuvattu uhrimäärältään Suomen suurimmaksi rikosjutuksi.
Ilmaisu ”Suomen suurin tietomurto” riippuu siitä, millä mittarilla kokoa arvioidaan. Mittareita voivat olla esimerkiksi:
- uhrien määrä
- rikosnimikkeiden määrä
- vuotaneiden tietojen määrä
- tietojen arkaluonteisuus
- taloudelliset vahingot
- oikeusprosessin laajuus
Vastaamo oli joka tapauksessa yksi Suomen historian vakavimmista ja laajimmista tietomurroista. Sen erityispiirre oli se, että rikoksessa yhdistyivät tietomurto, terveystietojen levittäminen ja tuhansiin ihmisiin kohdistunut kiristys.
Yhteenveto
Aleksanteri Tomminpoika Kivimäki on suomalainen tietoverkkorikoksista tuomittu henkilö, jonka nimi tuli tunnetuksi jo teini-iässä. Hänet yhdistettiin Lizard Squad- ja Hack the Planet -ryhmiin, ja vuonna 2015 hän sai kahden vuoden ehdollisen vankeustuomion erittäin laajasta tietoteknisten rikosten kokonaisuudesta.
Hänen tunnetuin tapauksensa on Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurto. Järjestelmästä varastettiin noin 33 000 asiakkaan henkilötietoja ja psykoterapiakirjauksia. Aineistoa käytettiin Vastaamon ja lähes 21 000 yksittäisen ihmisen kiristämiseen.
Kivimäki otettiin kiinni Pariisissa vuonna 2023 ja tuotiin Suomeen oikeudenkäyntiä varten. Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi hänet vuonna 2024 kuuden vuoden ja kolmen kuukauden vankeuteen.
Helsingin hovioikeus korotti rangaistuksen helmikuussa 2026 kuuteen vuoteen ja 11 kuukauteen. Korkein oikeus ei myöntänyt valituslupaa 13. heinäkuuta 2026, joten hovioikeuden ratkaisu jäi voimaan.
Heinäkuussa 2026 Kivimäki oli etsintäkuulutettu, koska hän ei ollut palannut vankilaan suorittamaan jäljellä olevaa osaa rangaistuksestaan. Hänen tarkkaa olinpaikkaansa ei ollut julkisesti vahvistettu.
Vastaamo-tapaus jää Suomen rikoshistoriaan ennen kaikkea muistutuksena siitä, kuinka vakavia seurauksia tietomurrolla voi olla. Kyse ei ollut ainoastaan tietokoneisiin tai yritykseen kohdistuneesta rikoksesta. Rikoksen vaikutukset ulottuivat suoraan kymmenientuhansien ihmisten yksityisyyteen, mielenterveyteen ja turvallisuuden tunteeseen.