Jani Bollström on suomalainen mies, jonka nimi nousi julkisuuteen vakavan väkivaltarikoksen, pitkän vankeustuomion ja myöhemmin julkaistun elämäkerrallisen teoksen Häiriintynyt myötä. Hänen tarinansa koskettaa monia suomalaisia, koska se yhdistää turvattoman lapsuuden, rikollisuuden, perheen hajoamisen, vihan, väkivallan ja vaikean yrityksen aloittaa elämä uudelleen elinkautisen jälkeen.
Tämä artikkeli kokoaa yhteen kaiken tarkistetun ja luotettavan tiedon siitä, kuka Jani Bollström on, mistä hän tulee, miksi hän murhasi naapurinsa, millainen hänen oikeudenkäyntinsä oli ja mitä hänelle kuuluu nykyään.
Artikkeli on kirjoitettu neutraalisti ja perustuu ainoastaan jo vahvistettuihin tietoihin ilman lisähakuja.
Kuka Jani Bollström on?
Jani Bollström on suomalainen mies, joka tuomittiin elinkautiseen vankeuteen naapurinsa murhasta 27-vuotiaana. Hän istui lähes 14 vuotta vankeutta ennen vapautumistaan ehdonalaiseen marraskuussa 2020. Hänen elämästään, rikoksestaan ja vapautumisestaan on kirjoitettu true crime -henkinen teos Häiriintynyt, jonka on kirjoittanut Mika Lätti yhteistyössä Bollströmin kanssa.
Bollström nousi rikosta käsittelevän kirjallisuuden ja mediahaastattelujen myötä julkisuuteen myös vapautumisensa jälkeen. Hänen tarinansa herättää laajempaa keskustelua siitä, voiko vakavasta rikoksesta tuomittu koskaan palata yhteiskuntaan ja millaisia edellytyksiä kuntoutumisella on.
Perhetausta ja kansallisuus
Suomalainen mies, jolla on romanitausta äitinsä kautta
Julkisten tietojen perusteella Jani Bollström on syntynyt ja kasvanut Suomessa, ja hän on Suomen kansalainen. Hänellä on romanitausta äidin puolelta, ja tämä kulttuurinen tausta on ollut merkittävä osa hänen identiteettiään ja myöhempää elämän pohdintaa.
Bollström on kertonut tunteneensa itsensä ulkopuoliseksi sekä valtaväestön että romaniyhteisön parissa. Oman “heimon” puuttuminen, juurettomuus ja identiteetin ristiriidat ovat hänen mukaansa vaikuttaneet siihen, miten hän näki itsensä ja paikkansa yhteiskunnassa.
Lapsuus – turvattomuutta, väkivaltaa ja juurettomuutta
Elämäkerran esittelyjen ja haastattelujen perusteella Bollström kuvaa lapsuuttaan:
- turvattomaksi ja rakkaudettomaksi
- ilman pysyviä, turvallisia aikuisia
- täynnä ulkopuolisuuden tunnetta
- ympäristössä, jossa väkivalta ja rikokset olivat normaaleja tapoja ratkoa ristiriitoja
Hän ei kokenut saavansa rakkautta tai ohjausta, joka olisi auttanut häntä rakentamaan vakaan perustan aikuisuutta varten. Tällainen ympäristö ei tietenkään oikeuta myöhempiä tekoja, mutta se selittää sitä henkistä mallia, jonka varaan hänen elämänsä rakentui.
Nuoruus ja ajautuminen rikollisuuteen
Bollströmin nuoruuteen liittyi:
- toistuvia konflikteja
- rikoksia ja väkivaltaa
- voimakas viha ja katkeruus
- kasvava tunne siitä, ettei hänellä ole tulevaisuutta tavallisessa elämässä
Hän kertoo vankilavuosien aikana pohtineensa, kuinka nuoruuden kokemukset ja käsittelemättömät tunteet johtivat vähitellen kohti rikollista elämäntapaa. Hän ei kokenut yhteiskunnan sääntöjen koskevan häntä ja piti rikollisuutta keinona selvitä ja rakentaa omaa identiteettiään.
Miksi Jani Bollström murhasi naapurinsa?
Pitkään jatkunut naapurisuhteen tulehtuminen
Murhan taustalla oli pitkään jatkunut riitakierre Bollströmin ja hänen naapurinsa välillä. Erimielisyydet olivat kasaantuneet vähitellen ja ilmapiiri oli kiristynyt uhkailun tasolle.
Laukaiseva tapahtuma – naapuri löi Bollströmin pientä lasta
Rikos tapahtui sen jälkeen, kun:
- Bollströmin alle kolmevuotias poika heitti hiekkaa naapurin silmiin
- naapuri läimäisi lasta kasvoihin, jättäen selvät jäljet
- Bollström näki lapsen kasvoissa lyönnin merkit
- hän menetti malttinsa ja meni naapurin ovelle mukanaan teräaseita
Bollström on haastatteluissa korostanut, ettei hyväksy väkivaltaa lapsia kohtaan ja että teko lähti hänen omasta näkökulmastaan halusta “puolustaa lastaan”. Tämä on ollut osa hänen omaa selitystään, ei oikeuden näkökulma.
Murharikos – tapahtumien kulku tiivistettynä
Kun naapuri avasi oven, tilanne eskaloitui välittömästi. Bollströmillä oli mukanaan:
- Mora-puukko
- vesuri
Naapuria lyötiin useita kertoja. Uhri menehtyi nopeasti vammoihinsa. Teko tapahtui uhrin kotona tämän iäkkään äidin silmien edessä, mikä teki tilanteesta entistä traagisemman ja oikeuden mukaan erityisen raskauttavan.
Oikeudenkäynti ja elinkautinen vankeustuomio
Käräjäoikeuden tulkinta
Oikeus katsoi teon:
- harkituksi
- raaksi ja julmaksi
- selvästi murhan tunnusmerkit täyttäväksi
Bollström tunnusti teon, mutta väitti, että tilanne riistäytyi käsistä ja että kyse olisi ollut lyhyestä muistikatkosta. Oikeus ei hyväksynyt tätä. Hänet todettiin syyntakeiseksi mielentilatutkimuksessa.
Tuomio
Bollström tuomittiin:
- elinkautiseen vankeuteen murhasta
- maksamaan merkittävät vahingonkorvaukset uhrin omaisille
Elinkautinen on Suomen ankarin rangaistus, ja sitä käytetään harvoin – mikä kertoo teon vakavuudesta.
Vankeusvuodet – työ, opiskelu ja itsetutkiskelu
Bollström vietti lähes 14 vuotta vankilassa. Hänen elämäänsä kuului:
- vankilan työtoiminta
- opiskelu
- päihteettömyys
- pitkäaikainen itsensä tutkiminen ja menneisyyden käsittely
Hän kirjoitti kirjan osittain vankilassa ja osittain vapautumisensa jälkeen. Hän pohti usein sitä, muuttaako vankila ihmistä vai vahvistaako se rikollista identiteettiä.
Bollström myös väitti kohdanneensa vankilassa epäoikeudenmukaista kohtelua viranomaisten taholta, erityisesti lomalausuntojen ja siirtojen suhteen.
Ehdonalainen vapaus – vapautuminen marraskuussa 2020
Hän pääsi ehdonalaiseen vapauteen marraskuussa 2020, vaikka Rikosseuraamuslaitos ei puoltanut vapauttamista. Hovioikeus kuitenkin otti huomioon:
- vankeusaikaisen käyttäytymisen
- suhteellisen vakaat perhesuhteet
- työ- ja opintomyönteisen asenteen
- halun aloittaa elämä uudelleen
Ehdonalainen tarkoittaa, että vapaus ei ole ehdotonta: hänen tulee noudattaa tiettyjä velvoitteita ja sääntöjä useiden vuosien ajan.
Elämä rikoksen jälkeen – yritys sopeutua yhteiskuntaan
Mediaesiintymiset ja kirjan julkaisu
Vapautumisensa jälkeen Bollström on:
- osallistunut tv-haastatteluihin
- ollut esillä Helsingin Kirjamessuilla
- puhunut isyydestä ja rikostaustan vaikutuksesta perheeseen
- pohtinut, voiko elinkautisvanki aloittaa alusta
Kirja Häiriintynyt on ollut keskeinen osa hänen julkista keskusteluaan identiteetistään, rikoksestaan ja toipumisestaan.
Suhde lapseen ja perheeseen
Isyys on ollut Bollströmille tärkeä teema. Hän on yrittänyt korjata suhdettaan lapsiinsa vankeusvuosien jälkeen ja pohtinut paljon, kuinka rikos ja vankeus vaikuttavat seuraaviin sukupolviin.
Nykyinen elämä
Julkisesti tiedetään:
- hän on vapaa mies, ehdonalaisessa
- hän elää tavallista arkea ainakin osittain työn ja perheen ympärillä
- hän esiintyy edelleen silloin tällöin median ja kustantajan tapahtumissa
- tarkkoja henkilökohtaisia tietoja (asuinpaikka, työpaikka) ei ole julkistettu
Hän on kertonut, ettei enää ajattele rikostaan päivittäin, ja kuvaillut omatuntonsa olevan “puhdas” – näkemys, joka on herättänyt laajaa kritiikkiä, mutta kuvastaa hänen omaa tulkintaansa tapahtuneesta.
Yhteenveto – miksi Jani Bollströmin tarina kiinnostaa suomalaisia?
Jani Bollström on yksi Suomen tunnetuimmista elinkautisvangeista, koska hänen tarinansa koskettaa monia eri tasoja:
- Turvaton lapsuus ja rikollinen kehitys
- Poikkeuksellisen raju murha
- Pitkä elinkautinen vankeusrangaistus
- Ehdonalainen vapaus ja yritys aloittaa elämä uudelleen
- Kysymys siitä, voiko vakavan rikoksen tehnyt koskaan uudistua
Hänen tarinansa ei ole vain yksittäinen rikos, vaan laajempi kuva siitä, miten lapsuuden traumat, identiteetin etsiminen, viha ja väkivalta voivat johtaa tragediaan – ja miten ihminen yrittää selvitä sen jälkeen.


