Jousimaa on suomalainen sukunimi, joka on noussut valtakunnalliseen julkisuuteen erityisesti vakavien rikostapausten yhteydessä. Nimen tunnetuimpiin kantajiin kuuluu Sampo Tapio Jousimaa, joka tuomittiin elinkautiseen vankeusrangaistukseen Helsingin Tapaninvainiossa marraskuussa 2021 tehdystä murhasta. Tapaus tunnetaan julkisuudessa nimillä Tapaninvainion mattomurha ja kirvesmurha.
Jousimaan nimi on esiintynyt uutisissa myös hänen vankeusaikanaan. Tammikuussa 2023 hän hyökkäsi Riihimäen vankilassa Milan Jaffin kimppuun, ja hänet tuomittiin myöhemmin törkeästä pahoinpitelystä. Lisäksi vuonna 2025 tapahtuneesta uudesta epäillystä vankilaväkivallasta on esitetty tietoja, joiden oikeudellista lopputulosta ei ole voitu vahvistaa.
Vaikka Jousimaa-hakusana yhdistetään usein näihin rikostapauksiin, samaa sukunimeä kantavat myös suomalaiset urheilijat. Esimerkiksi olympiamaratoonari Tuija Toivonen-Jousimaa ja keskimatkojen juoksija Emilia Jousimaa ovat tunnettuja yleisurheilun parista.
Tässä artikkelissa käsitellään Jousimaa-nimeen liittyviä keskeisiä tapahtumia, Sampo Jousimaan rikostuomioita, Tapaninvainion henkirikoksen taustaa ja Riihimäen vankilan tapahtumia. Lisäksi tutustutaan muihin tunnettuihin Jousimaa-nimisiin henkilöihin.
Kuka on Sampo Jousimaa?
Sampo Tapio Jousimaa on vuonna 1994 syntynyt suomalainen mies, joka tuomittiin vuonna 2022 elinkautiseen vankeuteen murhasta ja hautarauhan rikkomisesta.
Tuomio liittyi Helsingissä marraskuussa 2021 tapahtuneeseen henkirikokseen, jossa 39-vuotias mies surmattiin tämän nukkuessa asunnossa.
Tapaus herätti huomattavaa huomiota suomalaisessa mediassa. Erityisesti rikoksen tekotapa, tapahtumiin liittyneet ihmissuhteet ja uhrin ruumiin siirtäminen asunnosta tekivät siitä laajasti uutisoidun.
Jousimaan yksityiselämästä ennen rikosta on saatavilla vain rajallisesti vahvistettua julkista tietoa. Hänen lapsuudestaan, koulutuksestaan tai työurastaan ei ole julkaistu kattavaa, luotettavasti dokumentoitua elämäkertaa.
Hänestä saatavilla olevat tiedot liittyvät pääasiassa rikostutkintaan, oikeudenkäynteihin ja vankeusaikana tapahtuneisiin väkivaltatilanteisiin.
Sampo Jousimaa lyhyesti
| Tieto | Kuvaus |
| Koko nimi | Sampo Tapio Jousimaa |
| Syntymävuosi | 1994 |
| Kansalaisuus | Suomalainen |
| Tunnetaan | Tapaninvainion mattomurhasta |
| Henkirikoksen ajankohta | Marraskuu 2021 |
| Murhatuomio | Huhtikuu 2022 |
| Rangaistus | Elinkautinen vankeusrangaistus |
| Muut tuomitut rikokset | Hautarauhan rikkominen ja törkeä pahoinpitely |
| Vankilauutisointi | Riihimäen vankilan väkivaltatilanteet |
Jousimaan nykyisestä sijoitusvankilasta tai mahdollisista myöhemmistä rangaistukseen liittyvistä ratkaisuista ei ole tässä artikkelissa vahvistettua ajantasaista tietoa.
Tapaninvainion mattomurha vuonna 2021
Tapaninvainion mattomurha on yksi Sampo Jousimaan nimeen liittyvistä tunnetuimmista rikostapauksista.
Henkirikos tapahtui Helsingissä 19.–20. marraskuuta 2021. Tapahtumapaikkana oli asunto Tapaninvainion kaupunginosassa.
Oikeudessa käsiteltyjen tapahtumien mukaan Jousimaa meni asuntoon, jossa hänen entisen kumppaninsa uusi miesystävä nukkui. Uhri joutui vakavan väkivallan kohteeksi ja menehtyi vammoihinsa.
Rikoksen jälkeen uhrin ruumis siirrettiin pois asunnosta. Tapahtumien yksityiskohdat nousivat myöhemmin keskeiseen asemaan sekä poliisitutkinnassa että oikeudenkäynnissä.
Mitä Tapaninvainiossa tapahtui?
Esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä käsiteltyjen tietojen mukaan Jousimaa oli matkustanut Helsinkiin ennen henkirikosta.
Syyttäjä katsoi teon olleen suunnitelmallinen. Tätä näkemystä perusteltiin muun muassa rikosta edeltäneillä tapahtumilla ja käytetyillä välineillä.
Jousimaa hyökkäsi 39-vuotiaan miehen kimppuun tämän nukkuessa. Uhria lyötiin useita kertoja kirveellä, mikä johti hänen kuolemaansa.
Henkirikoksen jälkeen ruumis käärittiin mattoon ja kuljetettiin ulkona sijaitsevaan jäteastiaan.
Tämän tapahtumaketjun vuoksi rikoksesta alettiin käyttää nimitystä mattomurha.
Nimitys ei ole rikoslaissa määritelty rikosnimike, vaan tiedotusvälineissä yleistynyt tapa viitata tapaukseen.
Miksi rikosta kutsutaan mattomurhaksi?
Tapaninvainion tapaus tunnetaan mattomurhana, koska uhrin ruumis käärittiin mattoon henkirikoksen jälkeen.
Teko liittyi myös myöhemmin annettuun hautarauhan rikkomista koskevaan tuomioon.
Sana mattomurha on jäänyt elämään uutisotsikoissa ja verkkohauissa, vaikka oikeudellisessa käsittelyssä keskeiset rikosnimikkeet olivat murha ja hautarauhan rikkominen.
Tapauksesta käytetään myös nimitystä Tapaninvainion kirvesmurha, joka viittaa rikoksessa käytettyyn tekovälineeseen.
Molemmat nimitykset tarkoittavat samaa marraskuussa 2021 tapahtunutta henkirikosta.
Mikä oli Tapaninvainion murhan motiivi?
Henkirikoksen taustalla olleita ihmissuhteita käsiteltiin laajasti poliisitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä.
Jousimaa oli aikaisemmin ollut parisuhteessa naisen kanssa, jonka uusi miesystävä joutui rikoksen uhriksi.
Poliisin esitutkinnassa tarkasteltiin muun muassa Jousimaan aikaisempaa suhdetta naiseen ja hänen käsityksiään mahdollisesta yhteisestä tulevaisuudesta.
Ylen helmikuussa 2022 julkaiseman uutisen mukaan poliisi arvioi, että Jousimaan suunnitelmilla entisen kumppaninsa kanssa saattoi olla merkitystä rikoksen motiivin kannalta.
Motiivia koskevat yksityiskohdat on kuitenkin tärkeää erottaa oikeudessa vahvistetusta tapahtumankulusta.
Poliisin tai syyttäjän esittämä arvio ei sellaisenaan tarkoita, että jokainen siihen liittyvä tulkinta olisi vahvistettu lopulliseksi tosiasiaksi.
Keskeistä on, että oikeus katsoi Jousimaan syyllistyneen murhaan.
Sampo Jousimaan elinkautinen vankeustuomio vuonna 2022
Helsingin käräjäoikeus antoi ratkaisunsa Tapaninvainion henkirikoksesta 4. huhtikuuta 2022.
Oikeus tuomitsi Sampo Jousimaan elinkautiseen vankeusrangaistukseen murhasta ja hautarauhan rikkomisesta.
Murha on Suomen rikoslain mukaan henkirikoksen vakavin rikosnimike. Murhasta määrätään elinkautinen vankeusrangaistus, kun rikoslain mukaiset tunnusmerkit täyttyvät.
Miksi Jousimaa tuomittiin murhasta?
Suomen rikoslaissa erotetaan toisistaan esimerkiksi tappo ja murha.
Murhasta voidaan tuomita muun muassa silloin, kun teko on tehty vakaasti harkiten tai erityisen raa’alla tai julmalla tavalla ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.
Tapaninvainion tapauksessa oikeudessa käsiteltiin erityisesti teon suunnitelmallisuutta, väkivallan vakavuutta ja tapahtumien olosuhteita.
Jousimaan katsottiin syyllistyneen murhaan, minkä seurauksena hänelle määrättiin elinkautinen vankeusrangaistus.
Mitä hautarauhan rikkominen tarkoittaa?
Hautarauhan rikkominen on rikosnimike, joka liittyy vainajan ruumiin tai hautapaikan lainvastaiseen käsittelyyn.
Tapaninvainion tapauksessa syyte liittyi siihen, että uhrin ruumis käärittiin mattoon ja siirrettiin jäteastiaan.
Hautarauhan rikkominen käsiteltiin oikeudessa murhan lisäksi erillisenä rikoksena.
Miten muut oikeudenkäynnissä mukana olleet henkilöt tuomittiin?
Tapaninvainion henkirikosta koskevassa oikeudenkäynnissä käsiteltiin myös tapahtuma-asunnossa olleen naisen toimintaa.
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi naisen seitsemän kuukauden ehdolliseen vankeuteen rikoksentekijän suojelemisesta ja pelastustoimen laiminlyönnistä.
Asia eteni myöhemmin hovioikeuteen.
Joulukuussa 2023 julkaistujen uutistietojen mukaan Helsingin hovioikeus piti Jousimaan murhatuomion ennallaan.
Samassa käsittelyssä naisen rikoksentekijän suojelemista koskeva syyte hylättiin, ja hänen ehdollinen vankeusrangaistuksensa lyheni kolmeen kuukauteen.
Näin ollen käräjäoikeuden alkuperäinen ratkaisu ja myöhempi hovioikeuden ratkaisu eivät olleet kaikilta osin samanlaisia.
Mitä elinkautinen vankeusrangaistus tarkoittaa Suomessa?
Sampo Jousimaan saama elinkautinen vankeusrangaistus on Suomen rikosoikeudessa ankarin käytössä oleva vankeusrangaistus.
Elinkautinen ei tarkoita automaattisesti tiettyä ennalta määrättyä vuosimäärää.
Elinkautiseen tuomittu voi tietyin edellytyksin hakea ehdonalaista vapauttamista, mutta vapautuminen ei ole automaattista.
Voiko Sampo Jousimaa päästä joskus vapaaksi?
Suomessa elinkautisvanki voi hakea ehdonalaista vapauttamista, kun laissa säädetty vähimmäisaika on kulunut.
Yleisen säännön mukaan hakemuksen käsittelyyn liittyvä vähimmäisaika on 12 vuotta. Jos rikoksentekijä oli rikoksen tehdessään alle 21-vuotias, aikaraja on 10 vuotta.
Jousimaa oli vuonna 2021 yli 21-vuotias.
Ehdonalaista vapauttamista koskevassa harkinnassa huomioidaan esimerkiksi rikoksen vakavuus, vangin käyttäytyminen rangaistusaikana sekä muut laissa määritellyt seikat.
Päätöksen ehdonalaisesta vapauttamisesta tekee Helsingin hovioikeus.
Jousimaan mahdollisesta tulevasta vapautumisajankohdasta ei voi esittää varmaa arviota pelkän alkuperäisen tuomion perusteella.
Myöskään vankila-aikana tapahtuneiden rikosten vaikutusta hänen tilanteeseensa ei ole mahdollista arvioida luotettavasti ilman ajantasaisia asiakirjoja.
Sampo Jousimaa ja Milan Jaffin pahoinpitely Riihimäen vankilassa
Tapaninvainion murhatuomion jälkeen Jousimaa nousi jälleen julkisuuteen Riihimäen vankilassa tapahtuneen väkivaltatilanteen vuoksi.
Tapahtuma sattui 1. tammikuuta 2023.
Väkivallan kohteena oli rikostuomioistaan ja katujengiyhteyksistään tunnettu Milan Jaff.
MTV Uutiset kertoi helmikuussa 2023 tapahtuneesta pahoinpitelystä, joka oli sattunut Riihimäen vankilan keittiössä.
Mitä Riihimäen vankilassa tapahtui?
Uutisoinnin mukaan Jousimaa heitti Milan Jaffin päälle kuumaa veden ja ruokaöljyn seosta.
Jaff sai tilanteessa palovammoja, minkä lisäksi osapuolten välille syntyi fyysinen yhteenotto.
Tapahtumasta tehtiin rikostutkinta, ja asia eteni myöhemmin oikeuteen.
Vankilan keittiössä tapahtunut hyökkäys herätti huomattavaa huomiota, koska molemmat osapuolet olivat jo aikaisemmin nousseet julkisuuteen vakavien rikostapausten yhteydessä.
Liittyikö pahoinpitely rikollisryhmien väliseen konfliktiin?
MTV Uutiset käsitteli alkuperäisessä uutisoinnissaan mahdollisuutta, että väkivaltatilanne olisi liittynyt rikollisryhmien välisiin ristiriitoihin.
Tiedotusvälineissä esitettiin myös väitteitä mahdollisesta tilaustyöstä.
Tällaisia väitteitä ei kuitenkaan pidä pitää vahvistettuina, koska poliisi ei tuolloin vahvistanut väitettyä tilaustyömotiivia.
Julkaistujen tietojen perusteella on mahdollista todeta, että Jousimaa syyllistyi oikeuden myöhemmin toteamaan törkeään pahoinpitelyyn.
Sen sijaan hyökkäyksen mahdollisesta ulkopuolisesta toimeksiantajasta tai järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvistä motiiveista ei ole käytettävissä riittävästi vahvistettua tietoa.
Millaisen tuomion Jousimaa sai Milan Jaffin pahoinpitelystä?
Kesäkuussa 2024 Kanta-Hämeen käräjäoikeus antoi ratkaisunsa Riihimäen vankilassa tapahtuneesta pahoinpitelystä.
Jousimaa tuomittiin törkeästä pahoinpitelystä vuoden ja kymmenen kuukauden vankeusrangaistukseen.
Lisäksi hänet määrättiin maksamaan Milan Jaffille yhteensä 7 500 euroa korvauksia.
Oikeudenkäynnissä arvioitiin muun muassa valvontakameratallenteita sekä muita tapahtumista saatuja todisteita.
Jousimaan kerrottiin kiistäneen syyllisyytensä, mutta käräjäoikeus katsoi hänen syyllistyneen törkeään pahoinpitelyyn.
Oliko pahoinpitelytuomio lainvoimainen?
Kesäkuussa 2024 annettu käräjäoikeuden ratkaisu ei ollut tuolloin lainvoimainen.
Tässä artikkelissa käytettävissä olevista tutkimustiedoista ei ilmene, onko asiaan myöhemmin annettu muutoksenhakutuomio tai onko alkuperäinen ratkaisu tullut sellaisenaan lainvoimaiseksi.
Siksi vuoden ja kymmenen kuukauden rangaistuksesta puhutaan nimenomaan käräjäoikeuden antamana tuomiona.
Jousimaahan liitetty uusi vankilaväkivaltatapaus vuonna 2025
Sampo Jousimaan nimi on yhdistetty myös lokakuussa 2025 tapahtuneeksi kuvattuun uuteen väkivaltatilanteeseen Riihimäen vankilassa.
Verkossa julkaistujen tietojen mukaan kyseessä olisi ollut tilanne, jossa toista vankia yritettiin vahingoittaa teräaseella.
Joissakin kuvauksissa mainitaan, että väkivalta olisi kohdistunut erityisesti toisen vangin silmien alueelle.
Mitä vuoden 2025 tapahtumasta tiedetään?
Vuoden 2025 tapahtuman osalta tietojen luotettavuuteen liittyy olennaisia rajoituksia.
Käytettävissä olevasta tutkimusaineistosta ei ole voitu vahvistaa riippumattomasti kaikkia väitetyn tapahtuman yksityiskohtia.
Myöskään mahdollista syytettä, tuomiota tai asian lopullista oikeudellista ratkaisua ei ole voitu varmistaa.
Tämän vuoksi tapahtumaa on asianmukaista käsitellä uutisoituna rikosepäilynä eikä oikeudessa todistettuna rikoksena.
Mahdollisen oikeudenkäynnin tuloksesta ei tule tehdä johtopäätöksiä ennen kuin luotettavat oikeudelliset lähteet vahvistavat asian.
Sampo Jousimaan rikostapausten aikajana
Jousimaahan liittyvä rikosuutisointi ulottuu useamman vuoden ajalle.
Seuraava aikajana kokoaa yhteen keskeiset tapahtumat ja oikeudelliset ratkaisut.
| Ajankohta | Tapahtuma |
| Marraskuu 2021 | Henkirikos tapahtuu Helsingin Tapaninvainiossa. |
| Helmikuu 2022 | Poliisitutkinnasta ja henkirikoksen taustasta uutisoidaan laajasti. |
| 4. huhtikuuta 2022 | Helsingin käräjäoikeus tuomitsee Jousimaan elinkautiseen murhasta ja hautarauhan rikkomisesta. |
| 1. tammikuuta 2023 | Milan Jaffiin kohdistunut väkivaltatilanne tapahtuu Riihimäen vankilassa. |
| Helmikuu 2023 | MTV Uutiset julkaisee tietoja vankilassa tapahtuneesta pahoinpitelystä. |
| Joulukuu 2023 | Helsingin hovioikeuden uutisoidaan pitäneen Jousimaan murhatuomion ennallaan. |
| Kesäkuu 2024 | Kanta-Hämeen käräjäoikeus tuomitsee Jousimaan törkeästä pahoinpitelystä. |
| Lokakuu 2025 | Julkisuuteen liittyy tietoja uudesta epäillystä vankilaväkivaltatapauksesta. |
Aikajana perustuu julkaistuihin uutistietoihin. Vuoden 2025 tapahtuman yksityiskohtia tai oikeudellista lopputulosta ei ole vahvistettu.
Miksi Jousimaan tapaus herätti Suomessa niin paljon huomiota?
Tapaninvainion mattomurha sai laajaa julkisuutta useista syistä.
Ensinnäkin rikoksen tekotapa oli poikkeuksellisen väkivaltainen. Uhri joutui hyökkäyksen kohteeksi nukkuessaan, ja tapahtumien käsittelyssä nousi esiin myös ruumiin siirtäminen jäteastiaan.
Toiseksi rikokseen liittyi aikaisempia ihmissuhteita, joiden merkitystä selvitettiin esitutkinnassa.
Kolmanneksi tapauksesta annettiin elinkautinen vankeusrangaistus, mikä teki siitä merkittävän myös rikosoikeudellisesta näkökulmasta.
Myöhempi Riihimäen vankilassa tapahtunut pahoinpitely puolestaan toi Jousimaan nimen takaisin rikosuutisiin.
Vankilaväkivaltaa koskevassa uutisoinnissa käsiteltiin myös laajempia kysymyksiä vankilaturvallisuudesta, vaarallisten esineiden hallinnasta ja vakavista rikoksista tuomittujen henkilöiden välisistä ristiriidoista.
Jousimaan tapaus on siten noussut esille paitsi yksittäisenä henkirikoksena myös useita oikeudellisia tapahtumia sisältävänä rikosuutisoinnin kokonaisuutena.
Mitä Jousimaan tapauksesta voidaan päätellä Suomen rikosoikeuden näkökulmasta?
Tapaninvainion henkirikos ja myöhempi Riihimäen vankilassa tapahtunut pahoinpitely ovat toisistaan erillisiä rikosasioita.
Tämä on tärkeä huomio, sillä alkuperäinen elinkautinen vankeusrangaistus ei tarkoita, ettei vanki voisi joutua uudelleen rikosoikeudelliseen vastuuseen vankeusaikana tekemästään rikoksesta.
Murha ja törkeä pahoinpitely ovat eri rikoksia
Murha on rikoslaissa määritelty vakava henkirikos, josta seuraa elinkautinen vankeusrangaistus.
Törkeä pahoinpitely puolestaan liittyy vakavaan toiseen henkilöön kohdistuvaan väkivaltaan.
Rikosten tunnusmerkistöissä ja rangaistusseuraamuksissa on merkittäviä eroja.
Jousimaan kohdalla nämä rikokset käsiteltiin eri oikeudenkäynneissä, koska tapahtumat sattuivat eri aikoina ja eri olosuhteissa.
Vankilassa tehdyt rikokset tutkitaan erikseen
Vankeusrangaistuksen suorittaminen ei poista henkilön rikosoikeudellista vastuuta.
Jos vankia epäillään uudesta rikoksesta, asia voidaan tutkia ja käsitellä normaalissa rikosprosessissa.
Vankilassa tapahtuneen väkivallan selvittämisessä voidaan hyödyntää esimerkiksi:
- Valvontakameratallenteita.
- Henkilökunnan havaintoja.
- Asianosaisten kertomuksia.
- Lääkärinlausuntoja ja vammakuvauksia.
- Muita esitutkinnassa kerättyjä todisteita.
Riihimäen vankilan vuoden 2023 tapahtumassa valvontakameratallenteilla oli uutisoinnin mukaan merkitystä asian oikeudellisessa arvioinnissa.
Jousimaa on myös suomalainen sukunimi
Vaikka Jousimaa tunnetaan rikosuutisista, kyseessä on myös harvinainen suomalainen sukunimi.
Nimen merkitystä ja alkuperää voidaan tarkastella suomalaisen nimistön näkökulmasta.
Jousimaa muodostuu sanoista jousi ja maa. Sen rakenne muistuttaa monia suomalaisia yhdyssanoista muodostettuja sukunimiä.
Pelkkä kirjoitusasu ei kuitenkaan kerro varmasti, mistä nimi on saanut alkunsa.
Sukunimen taustalla voi olla esimerkiksi vanha talonnimi, paikannimi tai muu historiallinen nimeämisperuste.
Kuinka yleinen Jousimaa-sukunimi on Suomessa?
Sukunimi-infon vuoden 2025 tietojen mukaan Jousimaa-nimisiä Suomen kansalaisia oli 20.
Nimi kuuluu siis selvästi harvinaisiin suomalaisiin sukunimiin.
Harvinaisuus ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti sitä, että kaikki samaa nimeä kantavat ihmiset olisivat läheistä sukua toisilleen.
Mahdolliset sukulaisuussuhteet edellyttävät erillistä sukututkimusta.
Jousimaa-nimen historiallinen tausta
Sukunimi-infon mukaan Jousimaa suojattiin vuonna 1929 Suomalaisuuden Liitossa.
Historiallinen suojaustieto osoittaa, että nimi tunnettiin sukunimenä jo 1900-luvun alkupuolella.
Se ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että nimi olisi syntynyt juuri vuonna 1929.
Suomalaisessa nimiperinteessä monet sukunimet ovat saaneet alkunsa esimerkiksi talojen nimistä, asuinpaikoista ja luontoon liittyvistä sanoista.
Jousimaa-nimen tarkkaa alkuperää ei ole mahdollista vahvistaa ilman perusteellisempaa historiallista tutkimusta.
Muita tunnettuja Jousimaa-nimisiä henkilöitä
Sampo Jousimaan lisäksi Suomessa tunnetaan myös muita Jousimaa-nimisiä henkilöitä.
Erityisesti yleisurheilun parissa nimi on esiintynyt kansallisissa ja kansainvälisissä kilpailutuloksissa.
Tuija Toivonen-Jousimaa – suomalainen olympiamaratoonari
Tuija Toivonen-Jousimaa on vuonna 1958 syntynyt suomalainen entinen kestävyysjuoksija.
Hän edusti Suomea kahdissa kesäolympialaisissa.
Vuoden 1984 Los Angelesin olympialaisissa Toivonen-Jousimaa osallistui naisten maratonille ja sijoittui kymmenenneksi.
Tulos oli merkittävä saavutus kansainvälisessä kilpailussa.
Hän osallistui maratonille myös vuoden 1988 Soulin olympialaisissa, joissa sijoitus oli 41.
Olympedian tietojen mukaan hänet oli ilmoitettu Soulissa myös 10 000 metrin kilpailuun, mutta hän ei startannut kyseiselle matkalle.
Toivonen-Jousimaan olympiaosallistumiset ovat hyvin dokumentoitu osa suomalaista yleisurheiluhistoriaa.
Emilia Jousimaa – suomalainen keskimatkojen juoksija
Emilia Jousimaa on vuonna 1993 syntynyt suomalainen yleisurheilija, joka on kilpaillut erityisesti keskimatkoilla.
Hänen lajeihinsa kuuluvat muun muassa 800 ja 1 500 metrin juoksu.
Jousimaa edusti Suomea vuoden 2022 Ruotsi-ottelussa.
Hän on kilpaillut myös Kalevan kisoissa ja muissa kotimaisissa yleisurheilutapahtumissa.
Vuoden 2024 Kalevan kisoissa Emilia Jousimaa sijoittui naisten 1 500 metrillä kuudenneksi.
Kansainvälisen yleisurheiluliiton World Athleticsin tulostietokannassa hänen henkilökohtaisiksi ennätyksikseen on kirjattu muun muassa:
- 800 metriä: 2.08,68.
- 1 500 metriä: 4.21,51.
Myös vuonna 2026 hänestä on julkaistu kilpailutietoja Lahden Ahkeran raportoinnissa.
Ovatko Sampo Jousimaa ja urheilijat sukua keskenään?
Käytettävissä olevien luotettavien lähteiden perusteella ei ole mahdollista vahvistaa, ovatko Sampo Jousimaa, Tuija Toivonen-Jousimaa ja Emilia Jousimaa sukua toisilleen.
Yhteinen sukunimi ei yksinään osoita sukulaisuutta.
Siksi heidän elämäntarinansa ja julkisuudessa käsitellyt tapahtumansa on tärkeää pitää erillään toisistaan.
Yhteenveto
Jousimaa-nimi tunnetaan Suomessa erityisesti Sampo Tapio Jousimaasta, joka tuomittiin elinkautiseen vankeusrangaistukseen Tapaninvainion mattomurhasta vuonna 2022.
Marraskuussa 2021 tapahtunut henkirikos herätti laajaa huomiota, ja sen oikeudellista käsittelyä seurattiin useissa suomalaisissa tiedotusvälineissä.
Jousimaan nimi nousi uudelleen esille tammikuussa 2023 Riihimäen vankilassa tapahtuneen Milan Jaffiin kohdistuneen pahoinpitelyn vuoksi. Kesäkuussa 2024 käräjäoikeus tuomitsi hänet törkeästä pahoinpitelystä vuoden ja kymmenen kuukauden vankeuteen.
Myös myöhemmästä epäillystä vankilaväkivallasta on esitetty tietoja, mutta vuoden 2025 tapauksen oikeudellista lopputulosta ei ole voitu vahvistaa.
On tärkeää muistaa, ettei Jousimaa-sukunimi liity yksinomaan rikosuutisiin. Samaa nimeä kantavat myös suomalaiset yleisurheilijat Tuija Toivonen-Jousimaa ja Emilia Jousimaa, jotka ovat saavuttaneet tunnettuutta urheilusuorituksillaan.
Jousimaa on lisäksi harvinainen suomalainen sukunimi, jonka historia ulottuu ainakin 1900-luvun alkupuolelle.
Jousimaa-aihetta tarkasteltaessa onkin olennaista erottaa toisistaan rikostuomioihin liittyvät vahvistetut tapahtumat, vielä avoimet rikosepäilyt ja muiden samaa sukunimeä kantavien henkilöiden saavutukset.
Näin Jousimaa-nimestä muodostuu mahdollisimman täsmällinen ja monipuolinen kokonaiskuva.
